Artikkelit
Miltä mahdollinen konflikti voisi näyttää? Tätä on tärkeää miettiä, kun pohditaan, miten ihmiset ja yhteiskunta pidetään turvassa. Tämä on myös syy, miksi Saab päätti tukea marraskuun lopulla tv-ensi-iltansa saavaa Konflikti-sarjaa.
Sen kantama on 150 km, se pystyy osumaan kohteisiin hyvin laajalla alueella ja se osuu maaliinsa alle metrin tarkkuudella. Saab ja Boeing ovat yhdessä kehittäneet maasta laukaistavan pitkän kantaman täsmäammuksen (Ground-Launched Small Diameter Bomb, GLSDB), joka on suunniteltu asevoimien kehittyviin tarpeisiin.
Taistelukenttä on muutoksessa. Ilmauhat muuttuvat jatkuvasti droonien, miehittämättömien lentolaitteiden ja muiden uudenaikaisten aseiden kehityksen myötä, ja maajoukkojen suojaaminen on nykyään haastavampaa kuin koskaan ennen. Saabin MSHORAD (Mobile Short-Range Air Defence) ‑järjestelmä on ajoneuvoon integroitu ratkaisu, joka pystyy tunnistamaan, torjumaan ja neutraloimaan ilmauhat nopeasti ja tehokkaasti.
Kuluneen vuosikymmenen aikana taistelukentän uhat ovat kehittyneet aiempaa huomattavasti monitahoisemmiksi ja ennakoimattomiksi, kun mukaan ovat tulleet entistä kehittyneempi aseteknologia, nopeasti vaihtelevat geopoliittiset tilanteet ja muuttuvat taisteluskenaariot. Maasta suoritettava ilmatorjunta on entistä tärkeämmässä roolissa, joskin nykyaikaan päivitettynä ja liikkuvampana, kuten Emil Holm Saabilta selittää.
Teknologian nopea kehitys tuo haasteita kaikille yhteiskuntamme osa-alueille, eikä maanpuolustus ole mikään poikkeus. Nykyaikainen taistelukenttä on osoittanut, että sähkömagneettinen ulottuvuus on nyt tärkeämpi kuin koskaan ennen. Taktisten operaatioiden edellyttämän tilannekuvan tarjoaminen tässä vaativassa ja ruuhkaisessa ympäristössä on vaikea tehtävä. Miten tällaiseen haasteeseen voi vastata tinkimättä tarpeesta pysyä huomaamattomana ja säilyttäen kyvyn toimia nopeasti ja ketterästi? Me kerromme, miten.
Yksi maailman suurista kadonneista hylyistä, Endurance, on äskettäin löytynyt 107 vuotta uppoamisensa jälkeen. Kunnia naparetkeilijä Sir Ernest Shackletonin kuuluisan aluksen uskomattomasta löytymisestä kuuluu tutkimusryhmälle, jonka käyttämään 21. vuosisadan teknologiaan kuului kahden Saabin työntekijän käyttämä vedenalainen laitteisto.
Useimmat maavoimien aseet on suunniteltu useaan kertaan käytettäviksi. Niillä voidaan ampua aina vain uudelleen ja uudelleen. Mutta kertakäyttöiset aseet voivat antaa merkittävän taktisen edun monenlaisissa – ja yhä useammissa – taisteluolosuhteissa. Tässä voit tutustua siihen, miten ne voivat auttaa joukkoja pääsemään niskan päälle.
Kaksi autonomista vedenalaista Saab Sabertooth -robottia (AUV) sukeltaa Antarktiksen jään alle tavoitteenaan löytää vuonna 1915 Shackletonin epäonnisella tutkimusmatkalla uponneen Endurance-laivan hylky.
Ympärillämme on jatkuvasti valtava määrä elektronisia signaaleja. Ne ovat peräisin radiolähetyksistä, tietoliikenteestä, TV-lähetyksistä, matkapuhelimista ja tutkista, muutamia lähteitä mainitaksemme. Suurin osa tästä tietoliikenteestä on siviililiikennettä, mutta ilmassa liikkuu myös suuri määrä sotilastietoliikenteen signaaleja. Tässä artikkelissa Saabin Hampus Delin kertoo, mistä signaalitiedustelussa on kyse.
Tekoälyn (AI) kolmas aalto on alkamassa, ja tässä aallossa koneet arvioivat datan kontekstissa päätösten tekoa varten. Mitä uusia kykyjä tämä saattaa luoda, ja onko tässä sudenkuoppia? Lontoon Imperial Collegen ja Saabin Zero Pressure -podcastin kolmannessa osassa juontaja Helen Sharmanin vieraana ovat asiantuntijat Tero Ojanperä ja tohtori Karen Haigh, jotka keskustelevat AI:n kolmannen aallon vaikutuksista.